Suomen puhtaasta luonnosta peräisin olevat uniikit laji- sekä monikukkahunajat ovat arvostettuja ja haluttuja vientituotteita. Suomalaisen hunajan aitous sekä hunajien eksoottiset makuelämykset valloittavat hunajan ystäviä eri maissa. Uniikit hunajat vievät maku- ja elämysmatkalle pohjolan yöttömän yön hellään syleilyyn.

Vipumäen tila sijaitsee Varpaisjärvellä Jumiskylällä. Tilalla tuotetaan puhdasta ja aitoa suomalaista hunajaa ja mehiläisiä hoidetaan niiden lajikäyttäytymistä kunnioittaen. Mehiläisten keruualueet sijaitsevat Savon syrjäisillä metsäalueilla sekä alueilla, joissa kasvaa monimuotoista luonnonkasvillisuutta.

Mehiläisten maailmaan astuin vuonna 2011, kun paikallislehdessä oli ilmoitus koulutuksesta ”Sinustako mehiläistarhaaja?” Enpä silloin arvannut kuinka syvälle pörriäisten ihmeelliseen maailmaan sukeltaisinkaan. Mehiläistarhaukseni alkoi sillä tietämyksellä, että luulin kimalaista mehiläiseksi, näin minulle oli lapsena opetettu, kertoo Arja Korhonen. Mehiläistarhaus tuntui sopivalle tuotantomuodolle pienelle pohjoissavolaiselle tilallemme. Olin kasvanut ja juurtunut kotitilaani, joten palo ja intohimo maatalouteen oli veressä. Olin varsin nuori eli 19-vuotias, kun tila siirtyi minun ja tulevan puolisoni viljeltäväksi. Minua kiehtoo vapaus rytmittää työ, aistia kevään ensimmäiset ruohon tuoksut ja kasteen kimmellys sekä mahdollisuus tuottaa suomalaista puhdasta ruokaa ja olla ylpeä siitä!

Lajihunajan tuottaminen on taitolaji

Nyt tilalla on 30 mehiläispesää. Kun mehiläismaailma alkoi avautua Arjalle, se oli aivan kuin istuisi Maija Mehiläisen selässä opettelemassa uuden heimon kulttuuria ja käyttäytymistä. Kesäisen aamun varhaisena hetkenä ennen kuutta luulet olevasi aamun ensimmäinen ahkeroija, mutta et ole! Sieltä ne ahkerat krainilaiset mehiläistytöt kantavat jo vasuissaan siitepölyä pesään.

Aromikkaat lajihunajat sekä eri kasvien kukintojen mesimikserihunajat ovat uniikkeja tuotteita. Mehiläiset ovat keränneet kasvien meden Suomen puhtaiden metsäsalojen ja monimuotoisten marja- ja luonnonkasvien kukinnoista.

Lajihunajat sekä niiden viehättävät maut ovat peräisin eri kasvien kukkamedestä – ei siis mitään lisämakuaineita. Lajihunajaa saadaan, kun eri kasvien kukinnan jälkeen hunajasato kerätään mehiläispesästä pois ja lingotaan erikseen. Mikserihunajat taas ovat mehiläisten omia reseptikoostumuksia eri kukkamesistä. Hunajia ei ole kuumennettu, vaan ne ovat saaneet kiteytyä vapaasti.

Makea hunaja maistuisi myös mesikämmenille, joten tarhoja on suojeltava näiltä herkuttelijoilta aitauksilla.

Mikä inspiroi?

Arjaa inspiroivat maalla asumisen mahdollisuudet, luonto ja luonnon antimet, luonnon herääminen talven jälkeen: lintujen sirkutus, kevään tuoksut, muuttolinnut. ”Olisimmepa kuin nuo ahkerat mehiläiset ja tekisimme yhdessä työtä kaikkien hyväksi. Suomalaisen hunajan aromeissa maistuu pohjolan yöttömän yön lempeys ja hiljaisuus! Haluan luoda hunajallani nautinnollisen hetken, joka vie kukkaisniitylle luonnon rauhaan.”

Kuvat: Vipumäen tila

Vipumäen tila, Arja Korhonen

Osoite: Rautavaarantie 807 73200 VARPAISJÄRVI

E-mail: arjkorhonen@gmail.com

Puh: 040-8234292

Facebook: https://www.facebook.com/Vipum%C3%A4en-Tila-1649732075246235/