ERG-hankkeissa toteutettiin Savonia AMK:n ohjauksessa kolme lopputyötä, joiden avulla pyrittiin saamaan kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimustietoa sekä ulkopuolisen tekemää puolueetonta arviointia ja kehittämisideoita tulevaisuuden ruokamatkailun kehitystyötä varten Pohjois-Savon alueella.
Tutkimuksissa pyrittiin selvittämään ERG-tunnustuksen vaikutuksia itse alueeseen sekä yhteistyökumppaneihin kuten ravintoloihin, elintarvikeyrityksiin ja yhdistyksiin. Lisäksi pyrittiin löytämään tulevaisuutta ajatellen ne toimenpiteet, jotka hyödyttäisivät alueen yrityksiä ja ruokamatkailun kehittämistä tulevaisuudessa.  Kaikista lopputöistä nousi vahvasti esiin yhteistyöverkostojen kehittyminen ja laajentuminen ERG- alueella sekä yhteisöllisyyden nousu. Hankkeiden tarjoama näkyvyys lisäsi alueiden tunnettuutta ruokamatkailukohteena sekä lisäsi niin paikallisten ihmisten kuin yritysten tietoisuutta paikallisesta ruoasta, ruokakulttuurista ja lähiraaka-aineista sekä niitä tuottavista ihmisistä.

Kuopion alueelle rakennettiin lähes 80 yhteistyökumppanin ERG-verkosto

Kuopion alueen saaman ERG-tunnustuksen myötä toteutettiin seitsemän erilaista osaprojektia, joita hallinnoivat MKN ProAgria Itä-Suomi sekä Savonia AMK, hankekumppaneina projekteissa oli lähes 80 alueen yritystä tai yhdistystä.   ERG-hankkeiden tavoitteena oli luoda uusia ruokamatkailutuotteita kansainväliseen matkailuun sekä lisätä Pohjois-Savon tunnettuutta ruokamatkailukohteena. Aino Malinen selvitti lopputyössään yhteistyöhankkeiden vaikutusta hankekumppaneina olleisiin 72:een eri alojen yrityksiin ja yhdistyksiin.

Hankekumppanit kokivat hyötyneensä ERG-hankekumppanuuden myötä tulleesta näkyvyydestä ja sen tarjoamista sisällöistä yrityksen kehittämiseen. Hankekumppanit osallistuivat keskimäärin 2,4 hankkeen järjestämään koulutustilaisuuteen, webinaariin tai työpajaan, joista suosituimpia olivat viestintä- ja markkinointiwebinaarit.

 Laajentuneet yhteistyöverkostot lisäsivät alueellista yhteisöllisyyttä, mikä koettiin erityisen arvokkaaksi pandemian aikaisessa toimintaympäristössä. Tutkimusvastauksissa nousi useaan otteeseen esiin hankkeen työtä ja yritysten ajankäyttöä hankaloittanut Covid 19 pandemia, siitäkin huolimatta valtaosa vastaajista koki hankkeiden monipuoliset sisällöt positiivisina ja yritystä hyödyttävinä. Kolmasosa tutkimukseen vastanneista yrityksistä oli kehittänyt oman ruokamatkailuun liittyvät tuotteen tai palvelun hankkeen aikana.  Muutama yrityksistä koki, ettei tarjonta vastannut heidän yrityksensä tarpeisiin; sisällöt koettiin irrallisiksi ja vieraiksi. Erityyppisten hankekumppaneiden tarpeiden ja toiveiden tarkempi haarukoiminen pyrittiinkin tämän palautteen myötä huomioimaan hankkeiden loppuaikana.

Puolet hankekumppaneista arvioi lisänneensä paikallisten raaka-aineiden käyttöä ERG-hankkeiden myötä, tähän arvioitiin vaikuttaneen mm. paikallisten tuottajien verkoston kehittymisen. Useat yhdistivät lähiruoan käytön myös vastuullisuuteen, mikä on yksi hankkeiden kantavista teemoista; projektien koettiin lisänneen vastuullisuusajattelua yrityksissä.

Yhtenäinen alueidentiteetti ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä ruokamatkailun kehittämisessä

Veera Vakkila selvitti opinnäytetyössään Suomessa aikaisemmin toteutettujen ruokahankkeiden sekä neljän European Region of Gastronomy -tunnustuksen saaneen alueen parhaiksi nähtyjä toimenpiteitä, budjetointia, organisaatioita sekä toiminnan jatkuvuutta juhlavuoden päätyttyä. Tavoitteena oli löytää hyödyllisimmät toimenpiteet ruokamatkailun kehittämisen kannalta.

Tutkimuksen tulosten yhteenvetona voidaan todeta, että ruokamatkailun kehittämisen hyödylliset toimenpiteet koostuvat yhteisöllisyyden luomisesta, ihmisten yhteen tuomisesta, yhteistyöverkostojen muodostumisesta, selkeän viestinnän huolehtimisesta, uusien palvelukokonaisuuksien synnyttämisestä tuotteistamista hyväksikäyttäen sekä ihmisten kouluttamisesta liittyen ruokamatkailun merkitykseen ja mahdollisuuksiin.

Hankkeiden tarjoaman kehitysyhteistyön ja yhteisöllisyyden avulla alueille kehitetään yhdenmukainen brändi ja alueidentiteetti, jota asukkaat, yritykset ja yhteisöt vievät omalla toiminnallaan eteenpäin. Näin saadaan harmoninen kokonaisuus, jonka avulla on helppo luoda paikkamarkkinointia ja aluebrändäystä.

Toimivimmaksi keinoksi yhteistyöverkostojen luomisessa ja vahvistamisessa yritysten välillä nähtiin yritystapahtumat. Konkreettinen tapaaminen ja vuorovaikutus ihmisten kesken näyttäisi olevan avain yrityksien välillä olevien suhteiden syventämiseen. Korona-aikana yhteistyöverkostojen ylläpitäminen vaatii entistä enemmän vaivaa uusien yhteydenpitomuotojen omaksumiselle ja yhteistyön merkitys kasvaa.

ERG-tunnustus lisää alueen näkyvyyttä ja tunnettuutta ruokamatkailun kohteena

ERG-tunnustuksen keskeisin periaate on kehittää alueen kansallista ja kansainvälistä tunnettuutta gastronomian sekä ruoan ympärille rakentuvien tapahtumien, maatalouden, koulutuksen sekä yrittäjyyden tukemiseksi. Pelkosen ja Puumalaisen opinnäytetyössä selvitettiin 11 tunnustuksen saaneen eurooppalaisen alueen näkemyksiä tunnustuksen vaikuttavuudesta kohdealueen ruokamatkailun kehittymisen kannalta.

Alueet kokivat saaneensa näkyvyyttä medialta ja lehdistöltä, sekä tapahtumien kautta tulleesta huomiosta. Tunnustuksen saamisen jälkeen ihmiset olivat tietoisempia paikallisesta ruuasta ja kulttuurista, sekä alueen tunnettuudesta ruokamatkailukohteena.

Useimmat alueet olivat ottaneet käyttöön jonkin muotoisen alueen kehittämisohjelman, jonka kautta kehitetään alueen ruokamatkailua, paikallisten tuotteiden käyttämistä sekä yhteistyötä alueiden sidosryhmien kanssa; myös pidemmän aikavälin suunnitelmia oli jokaisella alueella. Yhteistyötä tehtiin myös suunnitelmien toteutuksessa ja tapahtumien järjestämisessä yhdessä ravintoloiden, koulujen, maanviljelijöiden, paikallisten asukkaiden, jälleenmyyjien, paikallisten tuottajien, matkailu- ja palvelualan, terveysalan ja tutkijoiden kanssa.

Tietoisuuden paikallisuudesta, paikallisesta ruoasta ja ruokakulttuurista koettiin kasvaneen ERG- tunnustuksen jälkeen kaikilla vastanneilla alueilla, missä tärkeänä työkaluna olivat eri oppilaitoksissa pidetyt erilaiset tapahtumat ja projektit. Myös kestävyys- ja vastuullisuusteemat toteutuivat alueilla monin eri tavoin käytännössä. Käytännön esimerkkeinä mainittiin mm.  ruokahävikki ja sen vähentäminen, mehiläisten ja pölyttäjien suojelemisen tarve ja muovin käytön vähentäminen.

ERG-tunnustuksen merkittävimpänä vaikutuksena pidettiin alueen näkyvyyden ja tunnettuuden lisääntymistä ruokamatkailun kohteena. Verkostoituminen koettiin yhdeksi tärkeimmistä hyödyistä, mitä tunnustus on tuonut alueelle.   Tunnustushan oikeastaan tuo alueelle valmiin yhteistyöverkoston ERG yhteistyökumppaneiden kautta sekä mahdollisuuden myös kansainvälisten verkostojen kehittämiseen. Tällaiset yhteistyöverkostot ovat keskeisessä roolissa koko alueen kehityksen kannalta, jonka takia niitä on tärkeää kehittää ja vaalia. 

Tutkimusten tulokset myötäilevät paljon sitä, mihin IGCAT-järjestö pyrkii ERG-tunnustuksella; lisäämään tietoisuutta vastuullisesta matkailusta ja ruoasta, vahvistaa paikallista ylpeyttä ja identiteettiä sekä kasvattaa tietoisuutta alueesta ruokamatkailukohteena. Loppupäätelmänä voitaneenkin todeta, että European Region of Gastronomy -tunnustus tuo alueille monia eri hyötyjä, eli tunnustuksen hakeminen on alueille kannattavaa ruokamatkailun kehittämisen kannalta.

ERG-hankkeiden lopputyöt:

Aino Malinen, Gastronomy as a regional development tool ; A study on the effects of the project      "European Region of Gastronomy Kuopio Region 2020-21" on its cooperation partners

Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/498964

Veera Vakkila, Ruokamatkailun kehittäminen hanketyössä – Askelia tulevaisuuden toimijoille

Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/497501

Nea Pelkonen ja Tuovi Puumalainen: Selvitys ERG -tunnustuksen vaikutuksista sen saaneilla alueilla