Tehdäänpä heti alkuun yksi asia selväksi: KAIKKI suomalainen elintarvikkeeksi myytävä liha on antibiootitonta. Tämä varmistetaan Suomessa aina riittävän pitkillä lääkityksen jälkeisillä varoajoilla ja tehokkaalla valvonnalla. Myytävässä lihassa ei ole antibioottijäämiä, jotka vaarantaisivat kuluttajan turvallisuuden. On sitten toinen juttu, onko tuotantoeläin elänyt koko elämänsä ilman antibiootteja, jolloin lihaa voidaan markkinoida ” kasvatettu ilman antibiootteja” -maininnalla.   

Antibioottien ansiosta ihmiskuntamme on päässyt nykyiseen loistoonsa lisääntymään ja täyttämään maan. Antibiootin tehtävä on tappaa bakteeri, jolloin se ei ehdi tappaa ihmistä. Myös bakteereiden geeneihin on kirjoitettu tavoite lisääntyä ja täyttää maa, joten siinäpä se taistelukenttä onkin valmiina. Selviytyäkseen tässä taistossa bakteerit kehittävät ja jakavat taitavasti vastustuskykyä – resistenssiä – antibiootteja vastaan.

Holtitonta antibioottien käyttöä

Mitä enemmän käytämme antibiootteja, sen terhakampaa on myös resistenssin kehittyminen. Antibioottien käyttö maailmalla on varsin holtitonta: antibiootticocktaileja saa jokainen ostaa täysin vapaasti intialaisesta katukioskista tai amerikkalaisesta maatalousmyymälästä ja tuotantoeläinten terveenä pysyminen varmistetaan useissa maissa elinikäisellä pienellä antibioottiannoksella rehun seassa. Tämä holtittomuus on johtanut multiresistentteihin bakteerikantoihin, joihin ei enää mikään antibiootti tehoa.

Euroopassakin asian tiimoilta riittää tekemistä – vasta nyt EU:ssa suunnitellaan antibioottien käyttöön rajauksia, jotka ovat meillä olleet käytössä jo vuosikymmeniä. Pohjoismaat käyttävät antibiootteja tuotantoeläimille hyvin hallitusti, mutta jo Tanskassa käyttömäärät ovat kaksinkertaisia Suomeen verrattuna, puhumattakaan etelä-Euroopan maista; esimerkiksi Espanjassa käyttömäärät ovat 19-kertaisia Suomeen verrattuna.

Ehkä koronan jälkeen seuraava maailmalla vapaata matkustelua rajoittava tekijä ei olekaan virus vaan näiden multiresistenttien superbakteerien leviämisen estäminen? Entäpä jos Aasian loman jälkeen sinut ohjataankin pakkotesteihin ja -karanteeniin kunnes olet puhdistunut superbakteerista? Tällä hetkellä jo kolmasosa Aasian matkailijoista kantaa kotiin tullessaan superbakteeria tuliaisena.  

Suomi on edelläkävijä

Kun tuotantoeläin onnistutaan kasvattamaan ilman antibiootteja, ei tämä resistenssikuorma lisäänny. Antibiootiton tuotantotapa vaatii paljon eläinten olosuhteilta ja hoidolta – ja tämä on suomalaisen lihantuotannon ehdoton vahvuus! Meillä on ollut täällä syrjäisellä niemellämme aina tiukka antibioottipolitiikka niin eläimille kuin ihmisille. Antibiootteja käytetään vain lääkärin tai eläinlääkärin määräyksestä diagnosoituun bakteeritulehdukseen. Kaikki ennaltaehkäisevä käyttö rehunlisänä on Suomessa ollut jo kauan kiellettyä.

Tuotantoeläimillä tämä tiukkuus on auttanut kehittämään ennakoivaa terveydenhuoltoa, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä ongelmia ja pitää eläinten olosuhteet niin hyvinä, että bakteerit eivät pääse riehaantumaan. Tämä tarkoittaa joskus pieniä muutoksia: putken korkeuden muuttaminen eläimen edessä makuupaikalla auttaa eläintä nousemaan esteettömästi, jolloin jalan iho ei hierry rikki ja altistu bakteeritulehdukselle.

Suomen eläintuotannon etuja ovat myös pienet eläinyksikkökoot sekä tietenkin syrjäinen sijaintimme, joka on säästänyt meidät useilta hankalilta bakteeritartunnoilta kokonaan.

Broileri aloitti, possu perässä

Suomalainen broileri on kotikeittiöiden luottoraaka-aine. Kaikki kotimainen siipikarjanliha on kasvatettu antibioottivapaasti jo vuodesta 2009 lähtien. Me suomalaiset otamme tämän itsestäänselvyytenä, mutta oikeasti näin systemaattinen antibiootiton tuotantotapa on ainutlaatuista ja ansaitsisi kaikki mahdolliset papukaijamerkit ja kunniakirjat! Syömästämme broilerista 86% on kotimaista, loput 14 % käytetään pääasiassa ravintoloissa ja suurkeittiöissä, joissa lihan alkuperä on helppo häivyttää.

Sianliha seurasi broileria antibiootittomuuden tiellä. Antibiootittomasti tuotetun sianlihan tuotannon perusedellytys on eläimen yksilöllinen seuranta. Suomessa possut ovat yksilöllisesti korvamerkittyjä ja seuranta onnistuu koko elinajan sekä teurastuksen jälkeen pakkaukseen asti. Isot lihatalot Atria ja HkScan ovat molemmat jo useiden vuosien ajan tuottaneet antibiootittomasti kasvettua sianlihaa; Atrialla tämä tuote myydään Atrian perhetila -merkin alla. Antibiootiton kasvatustapa on myös avannut uusia myyntimahdollisuuksia maailmalle mm. Japaniin. Antibioottivapaan naudanlihan kaupallinen tuottaminen lienee tulossa kovaa vauhtia seuraavaksi.

Minun keittiössäni

 Itse olen ratkaissut keittiön lihavalikoimani seuraavanlaisesti: käytän vain kotimaista lihaa ja riistaa. En kyttää erikseen antibioottivapaasti kasvatettua lihaa, sillä luotan suomalaiseen elintarvikevalvontaan ja broileri on joka tapauksessa antibiootittomasti kasvatettua.  Ostan naudanlihani suoraan lähituottajaltani Rauhala Anguksen tilalta, jossa eläinolosuhteet ja hoito ovat niin  ensiluokkaisia, että antibioottien käyttö on hyvin vähäistä ja tilan kaikki suoramyyntiliha on antibioottivapaasti kasvatettua.

 Kun eläin tarvitsee hoitoa, on se hoidettava asianmukaisesti – myös antibiootilla. Ratkaisevaa on, kuinka paljon näitä hoitoja kertyy koko eläinyksikössä. Runsaat hoidot kielivät olosuhdeongelmista eläimen ympäristössä ja näihin tulisi tarttua ennaltaehkäisevästi. Maksan mielelläni kotimaisesta lihasta asiallisen hinnan, sillä tiedän, että hyvät olosuhteet eivät ole ilmaisia; riittävän harva eläintiheys, puhdas ilma, pehmeä peti ja laadukas rehu nostavat kustannuksia, mutta halavalla ei saa hyvvee.

Nautakuvat: Katri Strohecker

Kirjoittaja on tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri ja opiskelee tällä hetkellä Savonia AMK:ssa restonomiksi keskittyen suomalaisen ruokaan, lähiruokaan sekä ruokamatkailuun.