Suomen parhaat burgerit -äänestyksen sijat 2 ja 3 menivät Kuopioon.

28.05.2020

Suomen suurimmassa hampurilaisyhteisössä, Burger Lovers Finland -ryhmässä äänestettiin maamme parhaat burgeripaikat. 

Suomen parhaat burgeriravintolat top 3:

1. Bites Burgers, Helsinki
2. Burger 5, Kuopio
3. Gastrobar B/P, Kuopio

Jotain burgerikulttuurin kehittymisestä kertoo myös se, että yhä useammin ääniä annettiin myös Helsingin ulkopuolella sijaitseville ravintoloille. Suomen parhaat burgerit -äänestyksen sijat 2 ja 3 menivät Kuopioon. Kakkossijan nappasi Burger5 ja kolmanneksi eniten ääniä keräsi Gastrobar B/P.

– Vielä muutama vuosi sitten ääniä keränneet ravintolat olivat lähinnä stadista. Mutta muuallakin tehdään todella laadukkaita burgereita. Tiedän, että Kuopissa käytetään esimerkiksi todella laadukasta lähiruokaa. Lihat haetaan lähitiloilta ja sämpylät paikallisesta leipomosta,  Mikko Väisänen sanoo. 

Lue koko juttu: https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/oletko-jo-kaynyt-taalta-saa-suomen-parhaat-hampurilaiset-kolmen-karjessa-yksi-paikka-helsingista-ja-kaksi-muualta/7830174#gs.6w2djj

Uutisen kuva: Burger5

Ilmastoystävälliset ruokavalinnat vaalivat terveyttä

13.02.2020

Kasvisten käyttöä lisäämällä voi vaikuttaa ympäristön tilaan ja omaan terveyteensä.

Suomalaisen kuluttajan ilmastovaikutuksista noin 20 prosenttia aiheutuu ruoan kulutuksesta. Tutkijoiden mukaan ruoan ilmastovaikutusta voidaan vähentää 30–40 prosenttia ruokavaliota muuttamalla ja pitämällä huolta peltojen hiilivarastosta.

”Ilmastoystävällinen, ravitsemuksellisesti paras ruokavalio sisältää runsaasti juureksia ja muita kasviksia, palkokasveja, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljatuotteita, joita täydennetään maitotuotteilla, kananmunalla, kalalla ja lihalla. Vegaaniksi ei tarvitse ryhtyä”, painottaa ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonnan kehitysjohtaja Marita Suontausta Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta.

Kasviksia kannattaa käyttää reilusti sellaisenaan, liharuokien jatkeena ja leivontaan. 

”Kasvikset sisältävät runsaasti terveyttä edistäviä flavonoideja. Lähellä tuotettujen kasvisten runsas käyttö on myös ympäristöteko. Kasvikset sitovat kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia ja niiden vaikutus ravinnepäästöihin on pieni.”

Huomio lihan määrään, alkuperään ja laatuun

Ruokavalion ilmastovaikutuksesta 45 prosenttia aiheutuu lihan ja lihatuotteiden kulutuksesta. Lihan kulutuksen vähentäminen on hyväksi ilmastolle ja oleellista suomalaisten terveydelle. Suurin osa suomalaisista saa ruokavaliostaan liikaa tyydyttyneitä rasvahappoja ja suolaa. Liikaa proteiinia saa 23% miehistä ja 15% naisista.

”Liharuokia on helppo muokata kasvispitoisemmiksi. Raastettuja juureksia voi lisätä jauhelihataikinaan tai -kastikkeeseen. Lihapadat saavat makua ja väriä kasviksista. Lihan osuus lautasella pienenee kuin vahingossa”, Suontausta vinkkaa.

Naudan hiilijalanjälki voi vaihdella 25-50 kilon välillä kypsää lihaa kohden.

”Hiilijalanjälkeen vaikuttaa eniten se, valitseeko kaupasta lypsykarjarotuista vai lihakarjarotuista naudanlihaa. Yhdistelmälihan päästöt ovat pienemmät, koska lehmästä saadaan sekä maitoa että lihaa.”

Lihan alkuperällä on merkitystä.

”Suomalainen naudanliha on hyvä valinta. Suomessa naudat syövät nurmea, eivät soijaa. Monivuotinen nurmipelto on hyvä hiilinielu”, Suontausta kertoo.

Pelkän naudan sijaan voi valita myös sika-nautaa tai broileria.

”Sian hiilijalanjälki on nautaa huomattavasti pienempi. Vielä hieman suurempi säästö saadaan, jos käytetään broilerinlihaa.”

Myös järvikalan käyttöä tulisi lisätä.

”Suomalaiset tuntevat hyvin kalan syönnin terveyshyödyt, mutta ilmastovaikutukset ovat vielä vieraampia. Erityisesti lahnan ja särjen käyttö on suositeltavaa. Niiden kannat ovat runsaat ja kalastaminen hidastaa vesistöjen rehevöitymistä”, Suontausta sanoo.

Lisätietoja:

Marita Suontausta
kehityspäällikkö, ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonta
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry
040 526 4619
marita.suontausta@maajakotitalousnaiset.fi

Tiedotteen luvut ovat RuokaMinimi-hankkeen loppuraportista (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja) ja Ilmastoviisas maatilayritys -julkaisusta (ProAgria Keskusten Liitto).

Seuraa