Ohra, ohut taikina ja kuuma valurautapannu ovat onnistuneen yläsavolaisen muurinpohjaletun kulmakivet. Ohrajauhon kannattaa antaa turvota rauhassa ennen paistamista ja ohran määrä vaihtelee vähän paistajan taitojenkin mukaan. Tyypillisesti taikinassa on puolet ohra- ja puolet vehnäjauhoja.
Kesän lettusesongin aluksi, 12.6. 2025, kokoontui yläsavolainen lettuväki Koljonvirran Kartanolle tutustumaan tähän ainutlaatuiseen perinneherkkuun, jolle myönnettiin helmikuussa EU:n maantieteellinen nimisuoja (SMM). Lähituotteella makua lautaselle -hankkeen ruoka- ja elintarvikeasiantuntija Sanna Luona (MKN Itä-Suomi) avasi yläsavolaisen muurinpohjaletun reseptiä kertomalla mistä raaka-aineista ja miten oikeaoppinen yläsavolainen muurinpohjalettu paistetaan. Jamppa Kääriäinen Koljonvirran Kartanolta puolestaan kertoi yläsavolaisen muurinpohjaletun syntytarinaa Suomen sodan aikoihin Koljonvirran alueella. Venäläissotilaiden blinit lienevät olleet esikuvana letuille, joita keksittiin ryhtyä paistamaan pyykkipatojen pohjilla.
Erityisasiantuntija Marjo Särkkä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista kertoi EU-nimisuojajärjestelmän taustoista ja toiminnasta. Merkin tavoitteena on antaa laadukkaille tuotteille suojaa väärennöksiltä ja nostaa tuotteiden brändiarvoa ja koko alueen ruokakulttuurin tunnettuutta. Ensisijaisesti kyseessä on kuluttajia palveleva merkkijärjestelmä; kun kuluttaja ostaa EU-suojatun nimisuojatuotteen, tietää hän ostavansa aidon laadukkaan tuotteen, jonka takana on yhtenäiset tuotantokriteerit ja valvontajärjestelmä. Nimisuojatuotteet linkittyvät hyvin vahvasti matkailuun ja niitä kannattaa pyrkiä hyödyntämään alueen matkailumarkkinoinnissa ja ruokamatkailun tuotteistamisessa.
Nimisuojamerkin käyttöä valvoo alueellinen ympäristöterveysviranomainen, ja Koljonvirralla merkin käyttöönotosta ja valvonnasta olivat ohjeistamassa ympäristöterveystarkastajat Anne Kautiainen ja Laura Honkanen. Yläsavolaisen muurinpohjaletun EU-nimisuojatun maantieteellisen alueen muodostavat Ylä-Savon kunnat: Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä. Tällä alueella valmistetuilla ja paistetuilla letuilla voidaan käyttää nimitystä ”Yläsavolainen muurinpohjalettu”.
Merkin käyttöönotosta tehdään ilmoitus paikalliselle ympäristöviranomaiselle, joka sitten alueellaan valvoo, että tuote on nimisuojamääritelmän mukainen. Suojattua nimeä saa käyttää vain rekisteröitynyt toimija, muut toimijat saavat tyytyä paistamaan pelkkiä muurinpohjalettuja. Rekisteröityneillä toimijoilla kannattaa olla EU:n julkaisema yhtenäinen asiakirja tai vastaava ohje nimisuojatuotteen raaka-aineista ja reseptistä osana omavalvontasuunnitelmaa tai ohjekansiossa tallennettuna.
Yläsavolainen muurinpohjalettu on nimisuojatuotteena erityislaatuinen, sillä se linkittyy poikkeuksellisen vahvasti alueen yhteisöllisyyteen, ruokakulttuuriin ja yhdistysten vapaaehtoistoimintaan. Mitä useampi toimija ottaa merkin käyttöönsä, sen vahvemmin siitä saadaan alueelle myös hyötyjä.
Infotilaisuus avasi samalla Nimisuoja tutuksi ylä-Savossa hankkeen toiminnan ja hankkeen vetäjä, ruoka- ja matkailuasiantuntija Kirsi Vartia kertoi, millaisia suunnitelmia tässä tiedotushankkeessa on tuleville 2,5 vuodelle mahdollista toteuttaa. Hanke lisää tietoisuutta yläsavolaisesta muurinpohjaletusta ja tuottaa infomateriaalia yritysten ja yhdistysten tueksi, jotta merkin käyttöönotto ja hyödyntäminen sujuisi mahdollisimman helposti. Tärkeää on myös siirtää paistoperinnettä uusille sukupolville ja siksi hankkeen aikana järjestetään nuorille suunnattuja lettukouluja. Ehkäpä löytyy nuoria, jotka ovat kiinnostuneita pitämään vaikkapa lettukahvilaa tai aloittamaan oman yritystoiminnan lettuohjelmapalvelujen tuottajina! Kaikkia alueen yhdistyksiä, yrityksiä ja tapahtumatoimijoita kannustetaan tulemaan yhteistyökumppaniksi hankkeeseen – jokainen voi ideoida ja olla toiminnassa mukana omien voimavarojensa mukaan. Hanketta rahoittaa Ylä-Savon Veturi (EU-osarahoitus).
Lisätietoja Nimisuoja tutuksi Ylä-Savossa hankkeesta: Kirsi Vartia: [email protected] tai puh. 050 346 3711
