Elsi Kataisen avauspuheenvuoro Itä-Suomen nimisuojatuotteet – tarinoista tuloksiin päivässä 15.4.2026.
Itäsuomalaisten nimisuojatuotteiden ideariihipäivän avasi videotervehdyksellään Elsi Katainen, EU parlamentin edustajamme Pohjois-Savosta. Elsi puhui avauksessaan viisaita sanoja ruokakulttuuristamme ja sen suojaamisesta, tässä puhe teillekin luettavaksi!
Hyvät kuulijat, arvoisat tapahtuman järjestäjät ja osallistujat,
lämmin kiitos mahdollisuudesta osallistua tähän innostavaan nimisuojatapahtumaan. On ilo tuoda terveiset Brysselistä tämänpäiväiseen keskusteluunne, jossa yhdistyvät niin ruoka ja kulttuuri kuin myös terve ylpeys omasta osaamisesta.
Nimisuojatuotteet ja niiden tarinat -teemanne on ajankohtaisempi kuin koskaan. Euroopan unionin nimisuojajärjestelmä on paljon enemmän kuin pelkkä merkintä pakkauksessa. Se on tapa suojella eurooppalaista ruokakulttuuria, osaamista ja perinteitä.
Nimisuoja tarkoittaa käytännössä sitä, että tietyn tuotteen nimi on suojattu koko EU:ssa. Tuote on sidottu joko tiettyyn alueeseen, alkuperään tai perinteiseen valmistustapaan. Yritämme näin nimisuojan turvin estää nimien väärinkäyttöä, lisätä tuotteiden tunnettuutta ja ennen kaikkea tuoda tuottajille lisäarvoa tuotteesta. EU:n kauppasopimusneuvotteluissa nimisuojamerkinnät ovat merkittävässä asemassa, kun viimeisiä vääntöjä käydään. Myös meille suomalaisille se on huomattava etu, jokaisessa kauppasopimuksessa on jotain suomalaisiakin tuotteita suojattuna.
Meillä Suomessa riittää kuitenkin vielä tekemistä. Vaikka Pohjois-Savosta löytyy liki kolmannes Suomen 16 nimisuojatusta tuotteesta, on Suomen osuus häviävän pieni koko EU:n alueella suojatuista 3900 tuotteesta. Suomalainen ruokakulttuuri onkin mielestäni alihyödynnetty voimavara. Johtopaikkaa pitää Italia lähes 900 tuotteella ja sen jälkeen tulee Ranska yli 750 tuotteella.
Meillä Suomessa valtavan rikas ruokaperinne, ja jos joku jotain muuta väittää, ei sitä tunne. Kenelle meistä ei maistuisi aamiaiseksi puolukkavispipuuro, pääsiäisenä mämmi, jouluna erilaiset laatikot tai syksyn metsäretkellä ihana lohikeitto ja lähituottajan rukiista valmistettu aito ruisleipä tai saaristolaisleipä. Harvassa maassa sotilasvalatilaisuudessa varusmiehet sukulaisineen syövät tykissä valmistettua hernerokkaa ja pannukakkua, toreilla lihapiirakkaa, nuotiolla tikkupullaa tai iltaherkkuna leipäjuustoa lakkahillolla.
Samalla täällä Savossa voidaan olla ylpeitä jo onnistuneista nimisuojauksista muurinpohjalettujen, marjaliköörien, mustikka- ja kalakukkojen sekä Suonenjoen mansikoiden osalta.
Suomessa raaka-aineet ovat puhtaita, tarinat ruoan ympärillä vahvoja ja osaaminen korkeatasoista. Nimisuoja on vahva keino tehdä tämä näkyväksi – myös kansainvälisesti. Usein meiltä päin katsomme Ranskaa tai Italiaa ja ihailemme heidän ruokakulttuuriaan. Siellä ranskalaisilla ja italialaisilla on valtava ylpeys omasta tekemisestä, he tekevät pitkäjänteistä brändityötä ja heillä ruoka on osa kansallista identiteettiä.
Suomessa meidän on ehkä vielä opeteltava puhumaan omasta ruoastamme rohkeasti samalla ylpeydellä. Kenties näemmekin orastavan ruokakulttuurimme arvostuksen nousua, joka tehdään osittain EU:n nimisuojatuotteiden kautta. Kun EU myös edistää nimisuojattujen tuotteiden vientiä, niin ehkä aikanaan muualla maailmassa eksoottinen ruoka ja sen kokeilu syntyykin jatkossa juuri suomalaisten ruokien ja juomien välityksellä.
Perinteitä vaalimalla voidaan siis myös edistää alueemme ruokavientiä ja kilpailukykyä. Vahvojen perinteiden lisäksi puhdas luonto ja ainutlaatuiset raaka-aineet tekevät tuotteistamme vetovoimaisia. Kun siihen yhdistetään vielä tarinat, jotka ovat jo olemassa, on meillä käsissämme lyömätön yhdistelmä!
Haluan lopuksi kiittää teitä kaikkia tuottajia, kehittäjiä, järjestäjiä ja ruokakulttuurin puolestapuhujia. Te teette työtä, jolla ei pelkästään vahvisteta suomalaista ruokakulttuuria vaan lisätään oman tuotteen arvostusta ja rakennetaan tulevaisuuden elinvoimaa.
Pidetään huoli, että suomalainen ruoka saa sen arvon, jonka se ansaitsee – myös muualla Euroopassa.
Kiitos, ja antoisaa tilaisuutta teille kaikille.
Elsi Katainen
Kuva: Elsi Katainen
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset, Pohjois-Savon liitto, Europe Direct Kuopio, Suonenjoen mansikka - Nimisuoja tunnetuksi -hanke ja Nimisuoja tutuksi Ylä-Savossa -hanke. Tapahtuman valmistelussa on hyödynnetty EU-maaseuturahoitusta (Leader).